Irtisanominen liikkeen luovutuksen yhteydessä

Liikkeen luovutus on toimivan yrityksen tai sen osan siirtämistä toiselle, joka ryhtyy jatkamaan liiketoimintaa.

Liikkeen luovutuksen yhteydessä entisen työnantajan (luovuttaja) oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät välittömästi liikkeen uudelle omistajalle (luovutuksensaaja). Työsuhteet jatkuvat automaattisesti uuden työnantajan kanssa. Uusi omistaja tulee sidotuksi myös aikaisempaa omistajaa sitovaan työehtosopimukseen.

Työntekijän irtisanoutuminen

Kun työnantaja luovuttaa liikkeensä toiselle, työntekijä voi irtisanomis- ja työsopimusajasta riippumatta irtisanoa työsopimuksen lakkaamaan liikkeen luovutuspäivästä. Jos työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin kuin kuukausi ennen luovutuspäivää, työntekijä voi irtisanoa työsopimuksen kuukauden kuluessa tiedoksiantopäivästä. Työntekijällä on oikeus irtisanoa sekä toistaiseksi voimassa oleva että määräaikainen työsopimus.

Luovutuksensaajan irtisanomisoikeus

Jos se, jolle liike on luovutettu, ei halua jatkaa työsuhdetta, hän voi kuukauden kuluessa luovutuksesta irtisanoa työsopimuksen, jos siihen on luovutuksesta johtuva perusteltu syy. Irtisanomisen yhteydessä on tällöin noudatettava lakisääteistä irtisanomisaikaa. Esimerkiksi jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään 5 vuotta, irtisanomisaika on kaksi kuukautta.

Liikkeen luovutus ei sellaisenaan ole irtisanomisperuste. Liikkeen luovutuksesta johtuva irtisanomisoikeus on irtisanomissuojan kannalta erityistilanne. Perusteltua syytä on arvioitava viime kädessä tapauskohtaisella kokonaisharkinnalla. Arviointiin vaikuttavat esimerkiksi luovutettavan liikkeen suuruus ja asema, työntekijän asema, ammattitaito ja ikä, työsuhteen kesto sekä erityisesti luovutuksen saajan tarve tehdä muutoksia.

Tavallisimmin liikkeen luovutuksesta johtuva perusteltu syy liittyy luovutuksensaajan suorittamaan organisaatiomuutokseen. Mikäli tällaisessa tapauksessa luovutuksensaaja ottaa uusia työntekijöitä irtisanottujen työntekijöiden tilalle, toimintamuutosten tulee olla sellaisia, joiden johdosta aikaisempia työntekijöitä ei voida käyttää tai joita ei ole edes kohtuullista kouluttaa uusiin tehtäviin. Irtisanomisperuste voi olla esimerkiksi se, että luovutuksensaaja muuttaa yrityksen toimintaperiaatetta.

Raskauteen ja vanhemmuuteen liittyvä erityissuoja koskee myös liikkeen luovutustilanteita. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta raskauden johdosta. Jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuvan työntekijän raskaudesta, jollei työnantaja muuta perustetta näytä. Työnantaja ei saa irtisanoa työntekijän työsopimusta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan aikana eikä myöskään, saatuaan tietää työntekijän olevan raskaana taikka käyttävän edellä mainittua oikeuttaan, päättymään sanotun loman taikka hoitovapaan alkaessa tai aikana. Aikaisemman työnantajan palveluksessa äitiyslomalle jääneellä työntekijällä on oikeus palata luovutuksensaajan palvelukseen aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön.

Mikäli liikkeen luovutuksen yhteydessä ei sovelleta yhteistoimintalakia, luovutuksensaajan on annettava irtisanomisilmoitus kuukauden kuluessa luovutuksesta. Mikäli liikkeen luovutuksesta johtuvasta irtisanomisesta on neuvoteltava yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 §:n 3 momentin mukaisesti, luovutukseen perustuva irtisanomisilmoitus voidaan antaa viikon kuluessa siitä, kun neuvotteluvelvollisuus on täytetty. Jos luovutuksensaaja on ollut osapuolena ennen liikkeen luovutusta käydyissä neuvotteluissa, hän voi antaa irtisanomisilmoituksen viikon kuluessa neuvotteluvelvollisuuden täyttymisestä tai, jos neuvotteluvelvollisuus on täytetty ennen luovutusta, viikon kuluessa luovutuksesta.

Irtisanomisajalta maksettavasta palkasta vastaavat liikkeen entinen ja uusi omistaja omasta ja toisensa puolesta.