Etusivu

Palveluksessasi

Filosofiamme

Mistä meidät löydät?

Asiantuntijoina

Asianajotoimistomme mediassa

Kirjastomme

Yritysjuristipalvelu

Kanta-asiakaspalvelut

PKO:n asiakasomistajasivut

News

 


 

Yhteistyössä





 



PKO:n asiakasomistajasivut > PKO sisään > Asiakasomistaja > Tervetuloa asiakasomistajapalveluun > Ehtojen hyväksyminen > Asiakasomistajakirjasto > Rikosoikeus > Kunnian ja yksityiselämän loukkaamisesta

Kunnian ja yksityiselämän loukkaamisesta


Vuoden 2000 lokakuun alussa voimaan tulleella lailla on uudistettu kunnian ja yksityiselämän loukkaamista koskevat säännökset ja siirretty ne rikoslain 27 luvusta rikoslain 24 lukuun. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on korvannut asiallisesti samansisältöisen yksityiselämän loukkausta koskeneen rangaistussäännöksen. Herjausta ja solvausta koskevat säännökset on niin ikään kumottu ja ne on korvattu kunnianloukkausta ja törkeää kunnianloukkausta koskevilla rangaistussäännöksillä.

Rikoslain 24 luvussa ovat myös uudistetut säännökset kotirauhan rikkomisesta, törkeästä kotirauhan rikkomisesta, salakuuntelusta, salakatselusta, julkisrauhan rikkomisesta sekä törkeästä julkisrauhan rikkomisesta. Näitä ei kuitenkaan käsitellä seuraavassa.

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen

Joka oikeudettomasti

1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai

2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville

esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Kunnianloukkaus

Joka

1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka

2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,

on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.

Törkeä kunnianloukkaus

Jos kunnianloukkauksessa

1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka

2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa

ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Syyteoikeus

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen, kunnianloukkaus ja törkeä kunnianloukkaus ovat ns. asianomistajarikoksia, joista virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.

Kuollutta henkilöä koskevan kunnianloukkausrikoksen voi ilmoittaa syytteeseen pantavaksi kuolleen henkilön leski, sisarus, sukulainen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa taikka vainajan kanssa yhteisessä taloudessa elänyt tai muu henkilö, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
 

 
Perheoikeus
Perintöoikeus
Työoikeus
Rikosoikeus
Kauppa- ja sopimusoikeus
Vuokraoikeus
Yritysoikeus