Etusivu

Palveluksessasi

Filosofiamme

Mistä meidät löydät?

Asiantuntijoina

Asianajotoimistomme mediassa

Kirjastomme

Yritysjuristipalvelu

Kanta-asiakaspalvelut

PKO:n asiakasomistajasivut

News

 


 

Yhteistyössä





 



PKO:n asiakasomistajasivut > PKO sisään > Asiakasomistaja > Tervetuloa asiakasomistajapalveluun > Ehtojen hyväksyminen > Asiakasomistajakirjasto > Perintöoikeus > Vastuu kuolleen henkilön velasta

Asianajaja Markku Leinonen
Asianajotoimisto Harri Kontturi Oy
Joensuu

Vastuu kuolleen henkilön velasta

Henkilökohtaisen velkavastuun kuollen henkilön velasta synnyttää ensinnäkin perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönti joko siten, ettei perunkirjoitusta toimiteta lainkaan tai sitä ei saateta loppuun säädetyssä ajassa (3 kk), tai sinä aikana joksi perunkirjoitusaikaa on jatkettu asianmukaisen hakemuksen perusteella. Myös vailinainen perukirja joka ei täytä perintökaaren 20 luvun vähimmäisvaatimuksia saattaa aiheuttaa sen, että perunkirjoitus on katsottava laiminlyödyksi.

Sanotunlainen henkilökohtainen ja rajoittamaton velkavastuu koskee sellaista osakasta, jonka hoidossa pesä on ja joka on ottanut hoitaakseen kuolinpesän asioita.

Myös väärän tiedon antaminen perunkirjoituksessa tai perintökaaren 20:6 tarkoitetun valan yhteydessä samoin kuin, jos jäämistöä koskeva olennainen seikka salataan aiheuttaa sanotulla tavalla tahallisesti menetelleelle osakkaalle velkavastuun.

Mikäli jäämistöä ei kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta luovuteta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin, niin osakas vastaa PK 21:1.1 mukaan perunkirjoitusta toimitettaessa tietämistään veloista.

Perintökaaren mukaan luovutusvelvollisia ovat pesän osakkaat.

Mikäli perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uutta velkaa eikä jäämistöä luovuteta kuukauden kuluessa velan ilmaantumisesta lukien viralliseen selvitykseen osakas vastaa myös tällaisesta velasta.

Jäämistöomaisuuteen ryhtyminen aiheuttaa perintökaaren 21:11 mukaan osakkaalle rajoitetun henkilökohtaisen velkavastuun, jos osakas ryhtyy toimeen, joka vaarantaa velkojan oikeuden. Ryhtymistä jäämistöomaisuuteen ovat mm. velan maksu, testamenttiin liittyvän legaatin tai tarkoitusmääräyksen täyttäminen, jäämistöomaisuuden luovuttaminen, panttaus tai muu käyttö, josta voi aiheutua velkojalle vahinko.

Perintökaaren 18:5:ssä on määrätty suoritettavaksi jäämistön varoista hautaus- ja perunkirjoituskulut sekä pesänhoidon- ja hallinnon ja selvityksen aiheuttamat kustannukset. Sanottujen ja eräiden muiden kustannusten pysyessä kohtuullisina ne siis rasittavat jäämistöä eikä siten aiheuta pesänosakkaalle vastuuta perittävän veloista, koska tuolloin ei ole kyse omaisuuden hävittämisestä.

Perintökaaren 21:19 mukaan, mikäli vainajalta ei ole jäänyt omaisuutta enempää kuin tarvitaan kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin, ei sanotun luvun säännöksiä vainajan velkaa koskevasta vastustaa ole sovelletta. Oikeudelle on myös annettu mahdollisuus vapauttaa osakas vastaamasta vainajan veloista, vaikka pesän varat jonkin verran ylittävätkin mainitut kustannukset.

Viime mainittuun säännökseen on kuitenkin syytä suhtautua varauksin, koska Korkein Oikeus on ratkaisussaan KKO 1998: 163 todennut: Kuolinpesän varat olivat yli 30.000 ja hautaus- ja perunkirjoituskustannukset alle 10.000 markkaa. Kun varat enemmän kuin jonkin verran ylittivät sen, mitä tarvittiin kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin, ei kuolinpesän osakasta voitu vapauttaa vastaamasta vainajan velasta perintökaaren 21 luvun 19 §:n nojalla.

Perinnöstä luopuminen ei välttämättä ole tehokas tapa välttää velkavastuuta esim., jos luopuja on jo laiminlyönyt mahdollisen perunkirjoitusvelvollisuutensa tai ryhtynyt pesään.

Luopuminen saattaa lisäksi vain siirtää ongelmat niille perillisille, jotka tulevat luopumisen johdosta luopujan sijaan perillisiksi.

Paras tapa välttyä velkavastuusta, joka koskee kuolleen henkilön velkaa, on kääntyä etenkin ylivelkaisessa pesässä välittömästi asianajajan puoleen, jolla koulutuksensa perusteella on mahdollisuus tarjota keinovalikoima ja oikeat toimenpiteet. Omien johtopäätösten perusteella toimiminen saattaa johtaa yllättäviin tilanteisiin etenkin siinä tapauksessa, jos kuolinpesän osakkaat ovat erimieltä tavasta,. jolla kuolinpesää hoidetaan.

Vaikka entinen aviopuoliso ei suoranaisesti olekaan jäävi toimimaan uskottuna miehenä perunkirjoituksessa etenkin, jos aivoeron jälkeen on toimitettu omaisuuden ositus, niin intressiristiriitojen välttämiseksi hänen on syytä pidättyä toimimisesta uskottuna miehenä.

 

 
Perheoikeus
Perintöoikeus
Työoikeus
Rikosoikeus
Kauppa- ja sopimusoikeus
Vuokraoikeus
Yritysoikeus