PKO:n asiakasomistajasivut >
PKO sisään >
Asiakasomistaja >
Tervetuloa asiakasomistajapalveluun >
Ehtojen hyväksyminen >
Asiakasomistajakirjasto >
Perintöoikeus >
Vastuu kuolleen henkilön velasta
Asianajaja Markku Leinonen
Asianajotoimisto Harri Kontturi Oy
Joensuu
Vastuu kuolleen henkilön velasta
Henkilökohtaisen velkavastuun kuollen henkilön velasta synnyttää ensinnäkin
perunkirjoituksen toimittamisen laiminlyönti joko siten, ettei perunkirjoitusta
toimiteta lainkaan tai sitä ei saateta loppuun säädetyssä ajassa (3 kk), tai
sinä aikana joksi perunkirjoitusaikaa on jatkettu asianmukaisen hakemuksen
perusteella. Myös vailinainen perukirja joka ei täytä perintökaaren 20 luvun
vähimmäisvaatimuksia saattaa aiheuttaa sen, että perunkirjoitus on katsottava
laiminlyödyksi.
Sanotunlainen henkilökohtainen ja rajoittamaton velkavastuu koskee sellaista
osakasta, jonka hoidossa pesä on ja joka on ottanut hoitaakseen kuolinpesän
asioita.
Myös väärän tiedon antaminen perunkirjoituksessa tai perintökaaren 20:6
tarkoitetun valan yhteydessä samoin kuin, jos jäämistöä koskeva olennainen
seikka salataan aiheuttaa sanotulla tavalla tahallisesti menetelleelle
osakkaalle velkavastuun.
Mikäli jäämistöä ei kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta luovuteta
pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin, niin osakas vastaa PK 21:1.1 mukaan
perunkirjoitusta toimitettaessa tietämistään veloista.
Perintökaaren mukaan luovutusvelvollisia ovat pesän osakkaat.
Mikäli perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uutta velkaa eikä jäämistöä
luovuteta kuukauden kuluessa velan ilmaantumisesta lukien viralliseen
selvitykseen osakas vastaa myös tällaisesta velasta.
Jäämistöomaisuuteen ryhtyminen aiheuttaa perintökaaren 21:11 mukaan
osakkaalle rajoitetun henkilökohtaisen velkavastuun, jos osakas ryhtyy toimeen,
joka vaarantaa velkojan oikeuden. Ryhtymistä jäämistöomaisuuteen ovat mm. velan
maksu, testamenttiin liittyvän legaatin tai tarkoitusmääräyksen täyttäminen,
jäämistöomaisuuden luovuttaminen, panttaus tai muu käyttö, josta voi aiheutua
velkojalle vahinko.
Perintökaaren 18:5:ssä on määrätty suoritettavaksi jäämistön varoista
hautaus- ja perunkirjoituskulut sekä pesänhoidon- ja hallinnon ja selvityksen
aiheuttamat kustannukset. Sanottujen ja eräiden muiden kustannusten pysyessä
kohtuullisina ne siis rasittavat jäämistöä eikä siten aiheuta pesänosakkaalle
vastuuta perittävän veloista, koska tuolloin ei ole kyse omaisuuden
hävittämisestä.
Perintökaaren 21:19 mukaan, mikäli vainajalta ei ole jäänyt omaisuutta
enempää kuin tarvitaan kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin, ei
sanotun luvun säännöksiä vainajan velkaa koskevasta vastustaa ole sovelletta.
Oikeudelle on myös annettu mahdollisuus vapauttaa osakas vastaamasta vainajan
veloista, vaikka pesän varat jonkin verran ylittävätkin mainitut kustannukset.
Viime mainittuun säännökseen on kuitenkin syytä suhtautua varauksin, koska
Korkein Oikeus on ratkaisussaan KKO 1998: 163 todennut: Kuolinpesän varat olivat
yli 30.000 ja hautaus- ja perunkirjoituskustannukset alle 10.000 markkaa. Kun
varat enemmän kuin jonkin verran ylittivät sen, mitä tarvittiin kohtuullisiin
hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin, ei kuolinpesän osakasta voitu vapauttaa
vastaamasta vainajan velasta perintökaaren 21 luvun 19 §:n nojalla.
Perinnöstä luopuminen ei välttämättä ole tehokas tapa välttää velkavastuuta
esim., jos luopuja on jo laiminlyönyt mahdollisen perunkirjoitusvelvollisuutensa
tai ryhtynyt pesään.
Luopuminen saattaa lisäksi vain siirtää ongelmat niille perillisille, jotka
tulevat luopumisen johdosta luopujan sijaan perillisiksi.
Paras tapa välttyä velkavastuusta, joka koskee kuolleen henkilön velkaa, on
kääntyä etenkin ylivelkaisessa pesässä välittömästi asianajajan puoleen, jolla
koulutuksensa perusteella on mahdollisuus tarjota keinovalikoima ja oikeat
toimenpiteet. Omien johtopäätösten perusteella toimiminen saattaa johtaa
yllättäviin tilanteisiin etenkin siinä tapauksessa, jos kuolinpesän osakkaat
ovat erimieltä tavasta,. jolla kuolinpesää hoidetaan.
Vaikka entinen aviopuoliso ei suoranaisesti olekaan jäävi toimimaan uskottuna
miehenä perunkirjoituksessa etenkin, jos aivoeron jälkeen on toimitettu
omaisuuden ositus, niin intressiristiriitojen välttämiseksi hänen on syytä
pidättyä toimimisesta uskottuna miehenä.
|